Uudesta-Seelannista ostetut jokasään jalkineet: jandals, kuten siellä sanottiin, australialaisittain thongs ja Aasian flipflops tai ihan vaan kotoisasti släbärit tai vaikka slippers... siis ne, jotka jalassa oon kulkenut viimeaikoina lähes koko ajan, ovat käytännössä hajalla. Viime vuonna ne hajos viikkoa ennen kotiin lähtöä. Onko siis aika laittaa nokka kohti kotia?
Viimeisen kaukoviikkoni olen viettänyt Thaimaassa. Mulla kävi ihan samalla lailla kuin viime vuonnakin - enkö opi virheistäni vai toistanko vain puupäisesti itseäni. Ostin lennon Eurooppaan Bangkokista jo ajat sitten Australiassa ollessani - tietysti silloin, kun sen vielä sai halvalla. Ja ajatus oli viettää aikaa Thaimaassa ennen lentoa. Viime vuonna lorvin Singaporessa ja Malesiassa niin kauan, että Thaimaalle jäi viisi päivää. Nyt pistin sentään vähän paremmaksi - venyttyäni liian kauan Australiassa ja Malesiassa ehdin Thaimaaseen jopa seitsemäksi päiväksi! Seuraavalla kerralla lennän ekana Bangkokiin ja aloitan sieltä :)
Seitsämästä päivästäni 4 vietin Koh Lantalla, yhden matkustin ja 2 päivää varasin Bangkokiin. Kaikki oli liian vähän.
Koh Lantalla ja koko Thaimaan länsiosassa on nyt monsuuni ja low season. Ja sen tosiaan huomasi - tai toisaalta ei huomannut. Paikkakunta oli ihan tyhjä. Mun hotellissa (joka oli kyllä pieni ja vaatimaton) oli tasan kolme asukasta minä mukaan lukien. Suurin osa rantaravintoloista, kaupoista, turistikojuista jne. jne. oli kokonaan suljettuja. Ja aukinaisissa paikoissa ei ollut tungosta. Sama homma myös sukeltamisen kanssa - joka päivä ei edes lähtenyt venettä sukeluspaikoille ja, kun lähti kaikkien diveshoppien asiakkaat oli samassa veneessä ja silti porukkaa noin 10 - 15 henkeä high seasonin n. 30 hengen tilalta.
Säästä asiaa ei taas huomannutkaan. Minun hyvä tuurini jatkui ja koko Koh Lantalla oloni ajan paistoi aurinko ja keli oli täydellinen. Kuulemma kaksi edellistä viikkoa oli satanut vettä... Joka tapauksessa jatkossakin aion matkailla täällä low seasonin aikaan - tai en ainakaan keskellä high seasonia, jolloin väkimäärä on hirveä!
Käytännössä otin lyhyen oleskeluni sangen rennosti. Kaksi päivää olin sukeltamassa. Sukellusreissut tein Lanta Diversien kanssa ja voin vain kehua palvelua. Tein yhteensä 5 sukellusta: eka päivänä kaksi ja toka päivänä kolme. Kaikki sukellukset olivat Phi Phi Islandin läheisillä sukelluspaikoilla (samoja, kuin viime vuonna Ao Nangista käsin). Koh Lantan läheisyydessähän ei ole käytännössä sukelluspaikkoja, joten kaikilla retkillä ajellaan veneellä kauemmas. Venematka Koh Phi Phille kesti 1,5-2 tuntia. Laivalla syötiin aamupalaa ja lounasta, nautittiin virvokkeita ja hedelmiä niin paljon kuin napa vetää, loikoiltiin auringossa ja juteltiin muiden kanssa. Itseasiassa minusta oli oikein mukavaa jo se veneessä olo - ei voi siis verratakkaan Langkawin haisevaan lauttaan ja matkaan sillä 50 aasialaisen turistin kanssa - ja siis ei mulla mitään aasialaisia vastaan ole, mutta ne ryhmäkoot!! Kahden päivän aikana sukelluspaikat olivat Viging Cave, samalla saarella joku Bay, Bida Nok, Bata Nai ja viimenen paikka riutta keskellä merta (on ne nimetkin ylhäällä divers logissa, mutta loki meni jo Suomeen). Mun sukellusporukassa oli jälleen vain minä, varsinainen istructor Fred ja dive masteria suorittava Rebecca mun hotellilta - siis käytännössä mulla oli kaks ohjaajaa :)
 |
| Ekka satamaan pick upin lavalla |
 |
| Paatti, jolla mentiin |
 |
| Lähdön hetki, kohta aamupalaa |
 |
| Varusteet valmiiksi |
 |
| Groupie :) |
 |
| Ite |
 |
| Sukelluspaikat, vasemmalla Bida Nok, sen vieressä Bata Nai ja iso saari Phi Phi Lee ja siellä oli Viking Cave sekä se Bay, jonka nimeä en nyt muista |
 |
| Phi Phi Lee |
 |
| Plumps, sekaan vaan... |
Näkyvyys ei lähiaikojen sateiden takia ollut ihan parasta ykköslaatua, mutta ok. Ja merielämää oli aivan valtavasti! Näin ensimmäisen merikäärmeeni ja lisäksi mm. runsaasti lion fishejä, kilpikonnan, haita ja lukemattoman määrän muita kaloja. Sukelluksista viimeinen oli kuitenkin itseasiassa aika kamala (ensimmäinen kamala sukellukseni). Saman tien, kun laskeuduimme olimme hillittömässä aallokossa tai miten sitä kuvailisi, kun vesi seilasi pohjassa edes takaisin tosi voimakkaasti samalla kun virtasi vasten menosuuntaa. Tarkoitus oli uida isojen kivipaasien/koralliriuttojen välistä ja virtaus vastaan oli hirveä! Musta tuntui oikeasti, etten selviä ohjaajan perään ja vasta-aalto heittää mut koralliriutan toiselle puolelle. Olen ollut ennenkin virrassa ja aallokossa, mutta en ikänä näin voimakkaassa. Ja heti laskeutumisen jälkeen alkanut virtaus oli mulle täysi yllätys (ja niin myös ohjaajalle - kuulin myöhemmin). Vaikka mulle on sanottu, ettei aaltoja vastaan saa taistella vaan antaa vasta-aallon heittää ja sitten myötäaallolla kunnon potkuja haluttuun suuntaan, niin kyllä mää väkisin vähän taistelin - ihan paniikkiin en kuitenkaan onneksi joutunut. Fred jeesas mut pahimmasta ja loppusukellus meni ihan ok, vaikka virtausta oli muuallakin. Tavoite oli löytää Leopard sharkkeja, joita ei kyllä löytynyt (onneksi näin niitä viime vuonna monta kappaletta) - siksipä Fred ja Rebecca todella ui ja kierteli riuttaa hullun lailla. Sen seurauksena mulle tule räpylöistä rakot molempiin nilkkoihin ja varpaisiin :( Tämän sukelluksen osalta olin onnellinen, kun noustiin pintaan - mutta viiden minuutin päästä oli ihan voittajafiilis ja hirvee hinku päästä taas reenaamaan, että jatkossa pärjäisi myös tämmöisissä vaikeammissa olosuhteissa!
 |
| Puli, puli... |
 |
| Puffer fish - pallokala |
 |
| Mureena |
 |
| Butterfly fish - perhokala |
 |
| Kas en muista nimiä, kun näitä on aina niin paljon :) |
 |
| Hawksbill kilppari - karettikilpikonna |
 |
| Mitähän simpukan sukulaisia ne nämäkin oli - nimi hukassa! |
 |
| Kalojen kans! |
 |
| Lion fish - siipisimppu, mun suosikki (tai yks niistä) - suursuosikki on kelta-musta-valkoinen butterflyfish ja noi keltaisten kalojen parvet :) |
Mukana oli siis valokuvaaja, jolta ostin ihan kunnon kuvamateriaalia koko retkestä - olipa kiva, kun itse ei oikein niitä kuvia tuolla veden keskellä voi ottaa. Haluaisin kyllä itselleni vedenalaisen kameran. Nyt mulla on takana tasan 20 sukellusta ja seuraavaksi menen ehdottomasti advanced diver -kurssille. Toivottavasti tämä tapahtuu mahdollisimman pian!!
 |
| Taukoilua... |
 |
| ... log bookkeja ja sukellusjuttuja! |
 |
| Tossa lukee thaimaan kirjaimilla Heini... tai niin se venepoika sano - saattaa siinä mun tietämyksellä lukea ihan mitä tahansa muutakin... |
 |
| Kotimatkalla nähtiin hiekkalautta, on kai se tuokin hommaa kuskata tavaraa... |
 |
| Saladan, Koh Lanta |
Sukelluksen lisäksi parasta Koh Lantalla oli OMA SKOOTTERI, joka siis sisältyi huoneen vuokraan Pitt's Bungalowilla. Ja minähän en siis ole ikinä ennen ajanut minkäänlaisella mopolla, skootterilla tms. (no joo kerran 16-vuotiaana kaverin kevarilla, mutta sitä kokemusta ei ehkä kannata muistella...). Rebecca ja Pitt opetti mut heti eka päivänä ajamaan ja sekös vasta oli jännää. Onneks oli tämä low season ja liikkeellä oli ehkä vain satoja muita skoottereita, eikä tuhansia. Koh Lantalla opettelu oli kyllä käytännössä oikein helppoa, koska saarella on oikeastaan vain yksi tie. Aivan huippua! Nyt mää voin matkustaa minne vaan ja vuokrata skootterin :)
Skootterillani ajelin myös tunnin matkan päähän (mun vauhdilla noin 30 km ;) ) tavoitteena käydä viidakkokävelyllä ja katsomassa vesiputouksia sekä norsuja. Mutta lähestyessäni varsinaista kohdetta tien valloitti poliisiautot, järjestysmiehet sekä noin 1000 lähtökuopissaan tärisevää pyöräilijää. Ilmeni, että ko. paikassa oli jonkin Thailand National Biking häppeningin lähtöpiste. Katsoin viisaimmaksi kääntyä hyvän sään aikana takaisin - mun mopoilutaidot oli sen verran alkutekijöissään, että en ehkä kuitenkaan halunnut vaarantaa omaa ja noiden pyöräilijöiden turvallisuutta sekoilemalla siellä. Luontopolku jäi siis näkemättä.
Löysin heti eka päivänä yhden rannan harvoista avoinna olevista lomaresoteista. Ostin ravintolasta lounasta tai kokista ja sain siitä hyvästä loikoilla altaalla kirjan kanssa ja pulikoida ihan itekseni - privat holiday hintaan 5 € :) Muutapa en sitten Koh Lantalla tehnytkään, kuin kävin urakalla syömässä. Thairuoka on superhyvää! Olis siellä voinut olla kauemminkin - esimerkiksi harjoitella mopoilua, käydä luontopoluilla (niitä olis ollut useampikin), tutustua rescue dog -hoitolaan ja tietty sukeltaa lisää!
 |
| Khlong Khong Beach |
 |
| Pilvin pimein autioita beach bareja... |
 |
| Privat Pool |
 |
| Alex, Rebeccan ruotsalainen poikaystävä, ja Rebecca (joka oli siis alunperin Brasiliasta ja nyttemmin Australiasta ja melko persoona :) ) |
 |
| Tom Yam -keitto, mun vakkariravintelissa! |
 |
| Yks huono puoli Koh Lantan wet seasonissa oli... siellä oli iltaisin hemmetisti sääskiä ja yhtenä iltana olin varomaton ja ne kuppas mun ihan kunnolla. Jotenkin niiden puremista ei vaan huomaa ennen kuin seuraavana päivänä alkaa se karseaakin karseampi kutina (käytännössä valvoin yhden yön...)... onneks en saanut dengue-kuumetta, mikä on ehkä se pahin pelko noista! |
 |
| Lähtöaamu... Pitt's Bungalowin piha ja koko reissun eka sateenkaari! |
Lentolippu Bankokiin oli varattuna keskiviikoksi, joten ei muuta kuin vanbussilla Krabin lentoasemalle! Matka oli ehkä elämäni tai ainakin tän reissun kamalin! Kävin toki lähtiessä hyyssissä, mutta join aamulla harvinaista kyllä kahvia ja vissiin liikaa vettä... Lisäksi matkan piti kestää 1-1,5 h, mutta ehkä, koska mut poimittiin ihan ekana vanin kyytiin ja sen jälkeen kierrettiin vielä sen seittämän hotellia matka kesti todellisuudessa 3 tuntia (se kahdella kertomisen sääntö pätee edelleen). Niimpä mua alkoi pissattaa kesken matkan ihan järkyttävästi, eikä bussilla ollut aikomustakaan pysähtyä missään. Eihän se auttanut kuin kiljua kuskille, että nyt on pakko päästä vessaan. Kuski reagoi kiitettävällä ripeydellä ja kanssamatkustajat kannusti ymmärtäväisesti - kaikki varmaan luuli, että mulle iski thaibelly, eikä kukaan halunnut, että ruikuloin täpötäydessä vanissa pöksyihini. Kerkesin ja matka jatkui!
Bangkokissa seikkailin julkisilla lentokentältä hostellille ja homma onnistui hämmästyttävän hyvin - toki kyselin matkalla ohjeita paikallisilta useampaankin otteeseen. Ensin bussi ja sitten skytrail ja lopuksi 10 minuutin kävely. Ja rahaa meni 66 bahtia eli vajaa 2 €, kun taksi olis maksanut jotain 400 bahtia eli 10 €. Säästö se on pienikin sääästö! Eikun oikeasti on paljon jänskempää ja mukavempaa matkustaa julkisilla. Koko reissun aikana olen ajanut taksilla tasan kolme kertaa, jos kimppataksi ja mopotaksi lasketaan kumpikin mukaan.
Sitäpaitsi mää säästän tollaiset vitoset aina kun voin: menen julkisilla ja kävelen, syön kadulta / halpaa paikallista, en juo kalliita starbuckskahveja tai syö jäätelöitä ja muita herkkuja, asun ehkä 0,5 tähden hostelleissa! Rahat käytän sitten retkiin, sukelluksiin ja muihin vastaaviin - sopii mulle hyvin :) Tervetuloa mukaan seuraavalle reissulle, jos ko. käytäntö passaa.
Hostelli Bangkok Fun Wan oli jälleen kerran oikein hyvä. Sängyt olivat huippuleveät, omat lukkokaapit ja ilmastointi sekä erinomaisen avulias ja ystävällinen palvelu! Ja ensi viikolla kuulemma avataan myös minikeittiö oman aamupalan laittoa varten. Itseasiassa mulla on sellainen tuntuma, että hostellit on fiksumpia ja ennen kaikkea mukavampia kuin halvimmat hotellit (ja silti edelleen halvempia).
Bangkokissa mun tarkoitus oli shoppailla: ostella tuliaisia, itselle jotain kivoja hömppävaatteita, jotain kotiin ja käsimatkatavaralaukku. Aloitin reippaana heti aamusta: ekana kävin yhdessä isoimmista ostoskeskuksista ja en edes viitsinyt katsella sieltä mitään! Myymälät olivat tasoa Chanel ja Vuitton TAI H&M ja Marimekko... Liian kallista, samaa kuin kotona jne. Pöh, mutta tämän olin ennakoinut. Seuraavana siis romumarketille... vaikka inhoan tinkimistä. Tämä market oli mulle pettymys :( Siellä oli ihan kahdeksassa kerroksessa vaatteita: tiedättehän semmoisia aasialaistyylisiä "hienoja" mutta huonolaatuisia, toki myös T-paitoja, huiveja, iltapukuja, omat kerrokset laukkuja, kenkiä... äääh. Kiertelin siellä pari tuntia ja meinasin tulla huluksi, enkä löytänyt yhtään mitään. Ostin sen matkalaukun ja häivyin hostellille huokaisemaan ja suihkuun.
 |
| Bankokin vaihtelevia katunäkymiä |
 |
| Mitähän noista sähköasennuksista kannattais tuumia...? |
 |
| Vakiruokapaikka hostellin edustalla Soi Sukhumvit 11 - siis se tie ei ruokakärry |
Pohdiskelin toiselle marketille menoa seuraavana päivänä, mutta totesin, että p**at - pitäkää riepunne. Kävelin läheiseen touristinfoon ja varasin viimeiseksi Aasia-päiväkseni puolen päivän temppelikierroksen ja kokkikurssin!
Viimeinen aamuni alkoi reippaasti temppelikierroksella klo 7.30. Kävimme kolmessa temppelissä: Wat Tri Mitr (Golden Buddha), Wat Pho ja Wat Benchamabophit (Marple Temple). Halvemmalla olisi toki päässyt, jos olisi raahautunut temppeleille esim. julkisilla, mutta nyt en vaan jaksanut. Ihan mukavan pikakierroksen näki näin.
 |
| Wat Tri Mitr -temppelissä on maailman suurin umpikultainen Buddhan patsas. Patsas on 83 % puhdasta kultaa, painaa 5,5 tonnia ja arvoltaan miljoonia dollareita tämän päivän kullan hinnalla. |
 |
| Temppelinkiertoasu |
 |
| Wat Pho: yksi Bangkokin vanhimmista ja suurimmista temppelialueita - alueella lukuisia rakennuksia, temppeleitä, patsaita jne. Jotain 50 metriä pitkä makaava buddha yksi pääjuttu! |
 |
| Huomaa patsaan koko - selfieitä ottava munkki kokomittarina! |
 |
| Kolikoita sai ostaa parin kympin seteissä - ja tiputella sitten pikkuhilkut yksitellen purnukoihin. Seremonia, mutta en tiedä taustaa... |
 |
| Temppelialueella oli useita pieniä puutarhoja |
 |
| Jokaista porttia vartioivat kiinalaiset kivipatsaat pelottavista pahiksista - tässä kolonalistipahikset |
 |
| Upeasti koristeltuja pagodia |
 |
| Toisen temppelin seisova Buddha - temppelissä oli yli 2000 Buddhaa |
 |
| Alueella myös vanhin jooga- ja thaihieronta koulu. |
 |
| Kun edelliset temppelit olivat vanhoja, viimeinen oli uudempi: vain reilut sata vuotta vanha ja rakennettu italialaisesta marmorista. Emme päässeet sisälle varsinaiseen temppelitilaan, koska siellä oli menossa uskonnollinen seremonia. |
 |
| Katsoimme erityisesti erikoisemmat Buddha-patsaat. Tässä ihminen on paastonnut yli 40 päivää tullakseen Buddhaksi tms.. mutta homma ei kuulemma toimi niin. |
 |
| Kävelevä Buddha |
Viimeiseltä temppeliltä en lähtenyt paluukyytiin hostellille, koska kokkikurssi oli tällä laidalla kylää. Minulla oli sopivasti pari tuntia aikaa käppäillä kurssipaikalle ja katsella lisää juttuja matkalla!
 |
| Ensimmäisenä kurkkasin viereiselle laukkaradalle - näytti laukkaradalta, mutta yhtään hevosta ei näkynyt. |
 |
| Thaimaassa kovasti arvostetaan (palvotaan?) maan kuningasta ja kuningasperhettä - kuninkaan kuvia on oikeasti joka paikassa, tässä yksi laukkaradan katsomon seinällä! |
 |
| Kuninkaalliset näkyivät kaduilla |
 |
| Kuvassa bussi näyttää parempikuntoiselta kuin paikanpäällä katsottuna |
 |
| Kävelyretkelläni törmäsin hevosten litkuja myyvään liikkeeseen, poikkesin sisään ja juttelin pitkät pätkät paikan omistajan kanssa. Hän kertoili kaikenlaista, kuten, että hevosten kasvuaineet tehoaa - oli kuulemma testannut itseensä ja kasvanut 4 cm pituutta... |
 |
| Katunäkymiä |
 |
| Erityisesti Iainille kuva Thaimaalaisesta paloasemasta |
 |
| Kävin vielää neljännessä temppelissä: Wat Saket (Golden Mountain), koska se sattui matkan varrelle ja olin lukenut, että sieltä on hyvät näköalat yli kaupungin - piti paikkansa |
Kokkikurssi oli ihan super! Kävimme ensin tuk-tukilla ruokatorilla ostamassa ainekset ja sitten kokkasimme green currya, tom-yam keittoa, pad thaita ja sticky rice with mango jälkkäriksi. Kaikki mun herkkuja - nyt voin kokata niitä teillekin. Kokkaillessa mietin eniten, että onko Oulussa tai Suomessa yleensäkään suomalaisen ruuan kokkikursseja turisteille? Olen jo miettinyt valmiiksi sapluunan - kursseja voisi järjestää kesäisin, milloin on eniten turisteja. Kurssikäyttöön vois vuokrata jonkun koulun köksän luokan (esim. ent. Kuusiluoto (onko siellä enää yläastetta?)/Myllytulli olis komeita), sais kesäisin tyhjille tiloille hyötykäyttöä eikä kurssia varten tarvisi investoida tiloja. Kurssilla olis vaihtoehtoisia menuja alkupala, pääruoka ja jälkkäri valikoimista esim. lohikeitto ja rieskan leipominen, karjalanpiirakat ja munavoi, poronkäristys ja perunamuussi ja puolukkasose, porsaankyljykset/kotletit ja kanttarellikastike ja valkosipuli/kermaperunat, omenahyve ja vaniljakastike, mustikkapiirakka ja vaniljakastike, mustikkavadelmakiisseli ja kermavaahto jne jne... Ja kauppahallissa vois käydä tutustumassa ruokatarpeisiin ennen kokkaamista. Pitää vielä laskea millä hinnalla homma vois kannattaa :)
 |
| Matkalla torille |
 |
| Ruokatori pressujen takana - ei ois ehkä arvannut ite... |
 |
| Monen sorttisia munakoisoja... en tiennyt, että niitä on vaikka minkälaisia, vaikka huomasin jopa syöneeni niitä! |
 |
| Mae tutustutti meitä thai-keittiön saloihin |
 |
| Onneks me ei ostettu noita kaloja - musta ne näytti epäilyttäviltä |
 |
| Inkiväärejä yms. - ne perusmausteet |
 |
| Tämä oli kyllä mulle ihan uusi juttu! Lihoiksi laitetun munakanan sisältä talteenotetut "munanalut" - erikokoisia, erikehitysvaiheessa olevia... en kyllä tiiä miten noista olis ruokaa laittanut?? |
 |
| Ja ne loput mausteet, chilit ja valkosipulit |
 |
| Nämä ei ollut syötäväksi tarkoitetua - osta elävä pikkukala tai ankerias, vapauta se luontoon ja toiveesi toteutuu... |
 |
| Kylmäketju?? |
 |
| Kokkikurssin työpiste - ja green curryn teko vaihe 1! |
 |
| Kokkikoululainen ite ja green curryn teko vaihe 5 |
 |
| Kurssilla valmistettiin green curry, tom yam keitto, pad thai nuuelit ja sticky ricejälkkäri. Kaikki oli superhyvää... hirvee ähky |
Kotimatka hostellille oli myöskin elämys - jokilaivalla, joka oli kyllä melkoinen näky ja seikkailu, kannatti ehdottomasti! Huippupäivä - luojan kiitos en mennyt shoppailemaan :) Illalla vielä hostellikaveri pyyteli mukaan katsomaan erikoisia kuuluisan taiteilijan sisustamia baareja, mutta jätin väliin, koska olin hostellilla vasta puol kasi ja hän oli kierroksella jo menossa ja mulla aamulla herätys klo 05. Taas yksi syy tulla uudelleen. Bangkok vaikutti eka päivänä aika kamalalta, mutta toka päivän jälkeen olisin halunnut jäädä tänne ainakin viikoksi. Missään ei ikinä kannattaisi viettää alle viikkoa, ei parissa päivässä ehdi nähdä mitään.
 |
| haiseva joki, jota pitkin laiva puksutteli... laitureilla ei ollut mitään lastaussiltaa vaan laivaan vain hypittiin koko kyljen pituudella ja sama pois... |
Aamulla sitten viiden herätyksen jälkeen skytraililla kansainväliselle lentokentälle (eri kuin se jolle tulin - se oli kotimaan lentojen kenttä). Ensimmäinen juna lähti aikataulun mukaan klo 6 ja jännäsin vähän ehdinkö ajoissa kentälle, jos junat sössii jotenkin. Olin ajoissa asemalla ja junat kulkikin jo ennen kuutta... onneks. Junamatka yhdellä vaihdolla sujui moitteetta ja olin kyllä yli kahta tuntia ennen lentoasemalla. Mutta Finnairin check innissä piti jonottaa yli tunti ja turva- ja passitarkastuksissa reilu puoli, joten suoraan koneeseen piti kipittää. Viimeiset thai bathit jäi lompsaan, kun en ehtinyt niitä kentällä tuhlaamaan.
Kirjoitteli nää jutut matkalla Lontooseen. Vaihdoin konetta Helsingissä. Tsekkasin itseni rohkeasti vain Helsinkiin, koska suunnitelmassa oli jättää rinkka Jussin huostaan ja jatkaa Lontooseen pelkän käsimatkatavaralaukun kanssa. Rinkan jättö ja vaihto onnistui moitteetta ja ehdin jatkolennolleni! Kerankin joku homma toimi kivutta ja selityksittä, vaikka Jussi vähän etukäteen epäili.
Nyt tuntuu, että on jo melkeen kotona: Epun tykönä majailen, Anna, Antti ja pojat tuli tänne eilen ja Eerika tänään. Ja keli on ihan p***stä... vettä sataa ja kylymä koko ajan... mutta kai tää tästä - ihana nähdä nämä ihmiset <3
